Medialukutaito ja sen tärkeys

Medialukutaito on välttämätöntä, jos ihminen meinaa selvitä nykyisestä tietotulvasta menettämättä vallan järkeään tai suhteellisuudentajuaan. Jos ei tiedä, millaisia medioita kannattaa seurata ja mistä erottaa luotettavan lähteen internetissä, saattaa helposti joutua seuraamaan vaikkapa uutisiksi luulemiaan sepitteitä, joiden todellinen tarkoitus saattaa olla esimerkiksi vihan lietsominen tai rikollinen yllyttäminen kansanryhmää vastaan. Tästä on meillä Suomessakin todellisia esimerkkejä.

Medialukutaitoa tarvitaan ennen kaikkea siihen, että osaa erottaa oikean tiedon väärästä, mutta sillä on merkitystä myös oman elämänhallinnan kannalta. Jos ei osaa suodattaa ja jättää huomiotta suurinta osaa siitä mediamyllytyksestä, jonka kohteina jatkuvasti olemme, ei ehdi kerta kaikkiaan tehdä muuta, kuin seurata perinteistä ja sosiaalista mediaa. Osa medialukutaitoa on sekin, että osaa sulkea laitteet, joista media tulvii kimppuumme ja viettää aikaa ilman jatkuvaa somen tai uutisvirran seuraamista.

Valemedioilla voi olla selkeät tavoitteet

Viime aikoina on paljon puhuttu niin sanotuista valemedioista. Moni saattaa erehtyä pitämään valheellisen mediatiedon tuottajia harmittomina, satuilevina toimittajina, jotka vain kaipaavat raflaavan jutun tuottamaan huomiota tai leikkivät saamallaan julkisuudella, mutta todellisuudessa valheellisella tiedolla pyritään tavallisesti saamaan aikaan jonkinlaisia muutoksi ilmapiirissä ja sitä kautta vähitellen myös yhteiskunnassa.

Melko hyvin onnistunut valemediakampanja hyökkäsi aktiivisesti pakolaisia vastaan siinä vaiheessa, kun Suomeen alkoi virrata suurin joukoin Syyriasta paenneita. Tuo kampanja sai aikaan suomalaisten jakautumisen rasisteihin ja suvakkeihin ja voidaan sanoa, että sillä todella oli vaikutusta niin ilmapiiriin kuin yhteiskuntaankin.

Valemedia voi olla myös propagandakoneistoa ja sitä kautta myös kybersotaa, josta viime aikoina on paljon puhuttu. Esimerkiksi Venäjän uskotaan käyvän jatkuvaa kybersotaa ja levittävän tahallisesti virheellistä tietoa niin sanottujen trollien välityksellä. Trollien tehtävänä on muun muassa osallistua keskusteluun kommentoimalla erilaisilla keskustelupalstoilla ja lietsoa siellä jotakin ennalta sovittua tunnelmaa tai ajatusta, jolla sitten on jollakin tapaa Venäjää hyödyttävä vaikutus.

Paras ase valemediaa vastaan on hyvä yleissivistys

Valheellista tietoa voi olla vaikea tunnistaa. Parhaiten siinä auttaa se, että itsellä on paljon oikeaa tietoa siitä, miten maailma ja oma yhteiskunta toimivat. Jos tiedot ovat kovin puutteellisia, ei ole olemassa pintaa, johon heijastaa kaikkea lukemaansa ja kuulemansa, jolloin valhe tai vääristely jää tunnistamatta. Parasta onkin hankkia itselleen mahdollisimman paljon tietoa lähteistä, joita yleisesti pidetään luotettavina, ei lähteistä, joita jokin pieni ryhmittymä pitää suositeltavina.

Suomalaisessa peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa niin lukiossa kuin ammattikouluissakin opetetaan luotettavaa tietoa. Jos jossakin mediassa annettava informaatio poikkeaa selkeästi siitä, mitä olet oppinut koulussa, voit olla varma, että tuolla medialla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Ei vaikka se kuinka yrittäisi väittää, että yleinen käsitys on väärässä tai suomalainen koulu levittää valheellista informaatiota.

Valheellisen tiedon tunnistaa jyrkistä väittämistä

Jos median täytyy kovasti todistella olevansa oikeassa tai mustamaalata perinteisiä, luotettavina pidettyjä medioita, se todennäköisesti levittää valheellista tietoa, tai on muuten ammattitaidottomien, väärin keinoin kilpailuasemaansa parantamaan pyrkivien toimijoiden, ei ammattitoimittajien käsissä. Lauseet, joilla väitetään suomalaisten joutuneen aivopesun uhreiksi jo päiväkodissa tai Helsingin Sanomien olevan pelkkä propagandajulkaisu paljastavat, että niiden kirjoittajalla on jokin taka-ajatus, jonka läpi viemiseksi tarvitaan järeitä aseita. Älä koskaan luota kirjoittajaan, joka väittää että 5 miljoonaa ihmistä on väärässä ja vain hän ja hänen pieni ryhmittymänsä on oikeassa!

Kaikki virheellinen tieto ei pyri pahaan

Valheellisella tiedolla voi olla vakavat seuraukset, vaikka sillä ei olisi suoranaista pyrkimystä aiheuttaa pahaa. Tästä surullisena esimerkkinä ovat rokotuksiin kielteisesti suhtautuvat ihmiset, jotka levittävät rokotuksien vastaista propagandaa ja ovat saaneet joissakin Suomen kunnissa aikaiseksi tilanteen, jossa jo kokonaan torjutut tartuntataudit, kuten tuhkarokko, ovat palanneet takaisin. Tavallista elämää eläville terveille lapsille tai aikuisille tästä ei useinkaan ole vakavaa vaaraa, mutta lapset, jotka esimerkiksi syövän vuoksi eivät voi saada rokotuksia, ovat vaarassa kuolla vaikkapa juuri tuhkarokkoon siksi, että sitä taas esiintyy päiväkotiryhmissä. Vielä muutama vuosi takaperin rokotuskattavuus oli Suomessa niin hyvä, että ne lapset, jotka perussairautensa takia eivät voineet saada rokotusta, olivat täysin turvassa.

Rokotusesimerkki osoittaa, että ihmisten luultavasti puhtaasti hyvää tarkoittava osallistuminen jonkin virheellisen tiedon levittämiseen saattaa johtaa vakaviin seurauksiin, joita kukaan ei tietoja levittäessään ole edes tullut ajatelleeksi. Mediassa liikkuu paljon juuri terveyttä koskevaa tietoa, josta läheskään kaikki ei perustu tutkimukseen tai ole muuten luotettavaa. Tiedon levittäjä saattaa kirjoittaa hyvässä uskossa luullen tekevänsä palveluksen lähimmäisilleen jakamalla vaikkapa laihdutuskeinoja, jotka on omalla kohdallaan havainnut hyviksi, mutta saattaakin tulla jakaneeksi tietoa, joka itse asiassa johtaa esimerkiksi syömishäiriöiden lisääntymiseen.

Paras keino välttyä omaksumasta itselle haitallisia terveysväittämiä on aina tarkistaa huolellisesti lähteet niiden takana. Jos lähteitä ei mainita lainkaan tai ne ovat esimerkiksi kaupallisia toimijoita, kannattaa tietoihin suhtautua varauksella. Mainostajillakin on näet tapana naamioida toimintansa uutisten ja tiedotteiden valepukuun.